Ravinnon ja ravintolisien merkitys immuunipuolustukselle

Elimistömme immuunipuolustus jakautuu kahteen osaan: synnynnäiseen ja opittuun immuunijärjestelmään.

Opittu immuunijärjestelmä on selkärankaisille kehittynyt tehokas järjestelmä, jonka pääpiirteenä on taudinaiheuttajien "muistaminen". Kun opittu puolustusjärjestelmä kohtaa uuden vierasperäisen uhan, se muodostaa tälle tyypillisiä muistisoluja. Jos sama taudinaiheuttaja hyökkää uudestaan elimistön kimppuun, nämä muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat sen tehokkaasti. Synnynnäisen immuunipuolustuksen osia ovat puolestaan elimistön yleispuolustusmekanismit, kuten tulehdusreaktio, komplementti ja syöjäsolut. Luonnollinen immuniteetti ei muodosta muistijälkiä, joten se reagoi aina samalla tavalla elimistöön kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Se on yleensä ensimmäinen taudinaiheuttajien kohtaama puolustus, joten sen tarkoituksena on reagoida nopeasti. Se tunnistaa vain harvoja antigeenejä, kuten gram-negatiivisia ja gram-positiivisia bakteereja ja glukaania sisältäviä sieniä.

Immuunipuolustuksen uhat

Nykyinen elämäntapamme ei anna elimistölle mahdollisuutta kehittää immuunipuolustusta, koska elinympäristömme on luonnottoman steriili ja siihen liittyy vähentynyt altistus hiivoille ja sienille. Tarpeeton antibioottien yliannostus saa aikaan vastustuskykyisiä bakteereita ja mikrobeja ja heikentää omaa immuunipuolustusta. Länsimainen ruokavalio aiheuttaa käytännössä aliravitsemusta, koska se on yksipuolinen ja sisältää liikaa kaloreita, mutta vähän ravintoaineita. Matkustaminen ja siihen liittyvä altistus bakteereille ja mikrobeille sekä vastustuskykyiset viruskannat ovat riski immuunipuolustukselle. Lääkkeiden tehottomuus, alentunut vastustuskyky ja elimistön stressi lisäävät sairastumisen riskiä. Biologiset vaarat, meihin kohdistuva säteily sekä äärimmäisissä tapauksissa terrorismi saattavat heikentää immuunipuolustusta.

Immuunipuolustuksen tehon palauttaminen

Monipuolinen ruokavalio, johon kuuluu runsaasti värikkäitä hedelmiä ja vihanneksia sekä terveelliset elämäntavat voimistavat suojaamme. Riittävän pitkä ja syvä yöuni, stressin välttäminen ja sen hallinta ja liikunta tasapainottavat ja ylläpitävät elimistömme toimintaa. Immuunipuolustusta voidaan tehostaa käyttämällä sitä tukevia ja voimistavia ravintolisiä, joita ovat esim. D-vitamiini, beta- ja alfaglukaanit, eri kivennäisaineet sekä pre- ja probiootit.

D-vitamiini

D-vitamiinilla on merkittävä asema elimistön immuunipuolustuksen säätelijänä, sen aktiivinen metaboliitti 25OH-D vaikuttaa elimistön sekä opittuun että synnynnäiseen vastustuskykyyn. D-vitamiini tehostaa synnynnäistä immuunipuolustusta lisäämällä antimikrobisten peptidien tehoa ja voimistamalla opittua immuunipuolustusta säätelemällä T-solujen ja interleukiini-10:n tuotantoa ja tehostamalla makrofaagisynteesiä. Syynä sille, miksi sairastumme talvella ja miksi flunssa tulee aaltoina, on luonnollisen immuniteetin heikkeneminen ja puutteellisen opitun immuniteetin kanssa tämä altistaa flunssalle. Tämän takia esimerkiksi ikääntyneiden kuolleisuus ei ole laskenut huolimatta rokotuksista, koska rokotusten antama opitun immuniteetin lisäys ei riitä kattamaan vähentyneen auringonoton heikentämää luonnollista immuniteettia. Elimistössämme on D-vitamiinin puutos, kun seerumin 25-OH-D-pitoisuus on alle 75 nmol/l ja D-vitamiinin pitoisuus saa nousta 250 nmol:iin/l asti ennen kuin vitamiinin yliannostus voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Koska sen imeytyminen vaihtelee ihmisten kesken, on suositeltavaa mittauttaa D-vitamiinin taso laboratoriossa ja säätää henkilökohtainen annostus ihanteelliselle tasolle, millaisena pidetään nykyisin 75–250 nmol/l.

Alfa- ja beetaglukaanit tehostavat synnynnäistä immuunipuolustustamme

Pitkäketjuinen 1,3/1,6 beetaglukaani ja 1,4-ketjuinen alfaglukaani käynnistävät tehokkaaasti elimistömme synnynnäistä immuunipuolustusta viruksia ja bakteereita vastaan. Näitä glukaaneja löytyy mm. eri sienistä, käävistä ja leivontahiivasta ja ne imeytyvät elimistöömme pääosin suoliston sykkyräsuolen mutkan alueella. Ne aktivoivat eri puolustusmekanismeja, mm. stimuloivat makrofaageja ja T-soluja sekä lisäävät vasta-aineiden tuotantoa ja näin lisäävät elimistön kykyä puolustautua ulkopuolisia patogeeneja vastaan. Ne eivät yliaktivoi elimistöä, koska ne voimistavat neutrofiilien toimintaa, jotka uudistuvat parin päivän välein. Siitä syystä alfa- ja beetaglukaanit soveltuvat hyvin myös jatkuvaan käyttöön.

Hivenaineet ja vitamiinit ovat välttämättömiä immuunipuolustukselle

A-, B6-, B12-, C-, D-, E-vitamiinit, foolihappo, sinkki ja seleeni toimivat synergiassa ja tukevat immuunisolujen toimintaa. Kaikki nämä ravinteet ovat välttämättömiä vasta-aineiden tuotannossa. Näiden vitamiinien ja hivenaineiden riittämätön saanti voi johtaa heikentyneeseen immuniteettiin, mikä altistaa infektioille ja pahentaa aliravitsemusta. Sen takia ravinnon täydentäminen näillä valituilla hivenravinteilla tukee kehon luonnollista puolustusjärjestelmää parantamalla kaikkia immuniteetin tasoja.

Suoliston merkitys immuniteetille

Ruoansulatus tarvitsee sekä probiootteja että prebiootteja, jotka tukevat toistensa vaikutusta. Probiootit ovat suoliston toiminnalle hyödyllisiä mikrobeja, pääosin maitohappobakteereita, joiden avulla ylläpidetään suoliston mikrobiston tasapainoa ja parannetaan vastustuskykyä taudin aiheuttajia vastaan. Prebiootti eli sulamaton kuitu puolestaan ruokkii suolistossa jo eläviä probiootteja ja auttaa niitä lisääntymään. Prebiootteja saa mm. juureksista, kasviksista ja viljojen kuidusta. Mitä enemmän monipuolista ravintoa probiooteilla on, sitä tehokkaammin ne toimivat. Terve suolisto mahdollistaa terveen ja tehokkaan immuniteetin. - Jarmo Hörkkö