Miten piristyä?

Ihminen vahvistuu ja jaksaa olla vireä, kun keho saa kaikki ravinto- ja suojaravinneaineet sekä pystyy ne sulattamaan ja imeyttämään hyvin elimistönsä käyttöön.

Kasvisvoittoinen, antioksidanttirikas ja värikäs ruoka energisoi eikä aiheuta kehoon happamuutta ja kuona-aineiden keräytymistä. Niiden kunnollinen poisto tapahtuu eri erityselinten aktivoinnin kautta (maksa, suolisto, munuaiset, keuhkot). Syvä hengitys, raikkaassa luonnossa liikkuminen ja myönteinen, vähästressinen elämäntapa auttavat jaksamaan energisenä.

Munuaiset ovat ihmisen fyysisen, psyykkisen, hermoston ja voiman tyyssija. Keuhkot taas ovat energian mestari eli ne auttavat puhdistamaan verta hiilidioksidista ja tuomaan sitä taas sydämen käyttöön kaikkialle elimistön vireydeksi ja uudistamiseksi. Niitä tukee ja auttaa jaksamaan yrtit, jooga, meditaatio ja yleensäkin hidastaminen, hiljentyminen ja luonto. Minulle ne ovat olleet ehdottoman tärkeät voimaantumisen eväät jo lähes 50 vuotta.

Vahvistavia Suomen luonnossa menestyviä rohtokasveja

Vahvistavia mielikasvejani ovat nokkonen, siankärsämö ja voikukka. Ja jos hermot ovat kovilla eikä saa nukuttua, kauranröyhy (eli kauranversiouute) helpottaa. Monelle stressimahaiselle myös rauhoittava kamomilla on tärkeä kotiapteekkiyrtti.

Tavoitteena on mielestäni se, että tarvitsisi vain harvoin saada potkua kofeiinista kahvin tai mustan tai vihreän teen kautta tai käyttämällä vahvempia adaptogeenisia kasveja kuten ginsengiä, venäjänjuurta, ruusujuurta, vuorenkilpeä tai rothokoisiota. Kokeile vaikka kuukausi joitain tai kaikkia seuraavia kasveja, eteerisiä öljyjä ja kukkatippoja, niin saat varmasti lisävirtaa luonnollisesti kehoa kuunnellen.

Nokkonen (Urtica dioica)

Nokkonen on Pohjolan tärkein villivihannes ja puhtia antava rohdoskasvi, joka toimii hellänä adaptogeenina eli kasvina, joka lisää ihmisen kestävyyttä. Se sisältää erittäin paljon ravintoaineita. Siinä on esimerkiksi piitä 60-kertaisesti lehtisalaattiin verrattuna, kalsiumia kolminkertaisesti maitoon verrattuna, rautaa seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna ja C-vitamiinia viisinkertaisesti appelsiinin verrattuna. Nokkosen siemenet sisältävät kaikkia ihmisen tarvitsemia rasvahappoja sekä runsaasti E-vitamiinia. Kansa tuntee nokkosen ”verta puhdistavana” ja ”vertaluovana” rohtona ja sitä on pidetty yleisesti hyvän kunnon, vastustuskyvyn, elinvoiman ja virkeyden lisääjänä. Kansa on arvostanut nokkosen siemeniä myös potenssia kohottavana ja muistia virkistävänä rohtona, jotka elvyttävät myös lisämunuaisten toimintaa uupumusaikoina. Nokkonen vahvistaa munuaisia ja poistaa lievästi nestettä ja virtsahappoa ja hoitaa virtsatietulehduksia, kihtiä, turvotuksia ja iskiasta. Nokkosta on käytetty estämään eturauhasen liikakasvua. Se tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, kohottaa hemoglobiinia ja lisää punasolujen määrää hoitaen siten anemiaa ja alhaisia ferritiiniarvoja eli väsymystä. Nokkonen on perna- ja haimarohto, ja sitä on käytetty tukena yleensä verisairauksien hoidossa. Se edistää ruoansulatusta, ja sitä käytetään normalisoimaan suolen toimintaa, parantamaan ruoansulatusvaivoja, ripulia, ummetusta ja peräpukamia, maha- ja pohjukaissuolenhaavaumia sekä maksa- ja sappivaivoja. Nokkonen irrottaa limaa hengitysteistä, ja sitä käytetään hengitysteiden ongelmien tukihoitona, kuten esimerkiksi krooniseen bronkiittiin, yskään ja astmaan, heinänuhaan ja allergioihin sekä yleiseen väsymykseen. Nokkosen sisältämä pii ja asetyylikoliini torjuvat allergisia reaktioita.

Kylvyissä nokkonen on yleisesti elimistöä vahvistava, vireyttä ja vastustuskykyä antava. Se elvyttää ihon ja päänahan pintaverenkiertoa ja vahvistaa myös hiustenkasvua. Nokkonen lievittää lihaskipuja ja reumaa ja edistää nesteen, turvotuksen ja virtsahapon poistumista. Käytä nokkosta tuoreena tai kuivattuna ruoassa (1-2rkl) jauheena, yrttiteessä 1tl 2dl kuumaa vettä kohti tai 20 tippaa uutteena useasti päivän mittaan. Siankärsämö (Achillea millefolium) Siankärsämö eli akantupakki on Suomen kansan tuntema ”tuhattaituri”. Sitä on pidetty vahvuuden symbolina. Esimerkiksi kreikkalainen soturi Akilles tuli haavoittumattomaksi kun hänen äitinsä kastoi hänet siankärsämöteehen – ainoastaan kantapää jäi hänen heikoksi kohdakseen eli ”Akilleen kantapääksi”. Rohtona käytetään kukkivaa kasvia, kukkia ja lehtiä. Siankärsämö laukaisee sileiden lihasten kouristuksia erityisesti mahavaivoissa. Se lisää sapen ja mahanesteen eritystä. Näin se edistää ruoansulatusta, ravintoaineet imeytyvät paremmin ja ihminen vahvistuu. Se on tärkeää monelle, jolla on ruoansulatusvaivoja. Lisäksi se edistää suoliston toimintaa, auttaa ummetuksen hoidossa ja vähentää kaasunmuodostusta. Siankärsämö sisältää mm. karvasaineita, kamatsuleenia, atsuleenia ja salisyylihappoa sekä runsaasti sydämen toiminnalle tärkeitä hivenaineita, mangaania ja magnesiumia, ja se alentaa verenpainetta ja verensokeria. Siankärsämö lisää virtsaneritystä ja sitä on käytetty helpottamaan virtsatie- ja eturauhasvaivoja. Siankärsämö vahvistaa immuunijärjestelmää ja on tulehduksia estävä, antibakteerinen ja antibioottinen ja alentaa jonkin verran myös kuumetta. Sitä on käytetty flunssan torjunnassa ja hoidossa samaan tapaan kuin auringonhattua eli kaunopunahattua. Siankärsämö tehoaa myös homeisiin ja hiivoihin. Sitä on käytetty puhdistamaan ja vahvistamaan elimistöä, ja kansanlääkinnässä sitä on arvostettu ”verta ja maksaa puhdistavana” rohtona ja siitä on tehty vahvistavaa siankärsämöviinaa. Nimi ”akantupakki” viittaa siankärsämön käyttöön hengitysteiden vaivoissa, yskässä ja astmassa. Siankärsämöllä hoidetaan ulkoisesti ihoa erilaisissa iho-ongelmissa, haavoissa. Siankärsämön betosiniini estää verenvuotoja ja eugenoli lievittää paikallista kipua. Siankärsämötinktuuraa onkin käytetty kipuja lievittävänä linimenttinä. Siankärsämöä arvostetaan erityisesti suonikohjujen ja peräpukamien rohtona kylpyinä, kääreinä, salvoina ja voiteina käytettynä. Se elvyttää muutenkin myös sisäisesti käytettynä laskimo- ja ääreisverenkiertoa sekä lämmittää kylmiä jalkoja ja käsiä. Sitä on käytetty sisäisesti ja ulkoisesti kylpyinä kuukautiskipuihin ja vaihdevuosivaivoihin. Käytä yrttiteenä, -jauheina ja –uutteena sekä mausteena – myös ulkoisesti. Voikukat (Taraxacum spp.) Voikukka on monimuotoinen ja monivuotinen sikurikasveihin kuuluva rohtokasvi, joita tunnetaan on 700 lajia. Eri kielillä voikukkaa kutsutaan mm. leijonanhampaaksi tai sängynkastelijaksi, mikä viittaa kasvin virtsaneritystä lisäävään vaikutukseen. Suvun tieteellinen nimi voidaan johtaa sanoista taraxis (= eräs silmäsairaus) ja akeomai (=parantaminen). Rohtona käytetään voikukan juurta, lehtiä, versoa, kukkia ja tuoreesta voikukasta puristettua mehua. Vaikuttavia aineita ovat taraksiini-karvasaine, hartsit, flavonoidit ja inuliini (syksyllä jopa 40%), A-, B-, C- ja D-vitamiini, kalsium, fosfori, magnesium, rauta sekä kalium (versossa 4,5%). Voikukan lehdet lisäävät haimanesteen eli ruoansulatusta helpottavien entsyymeiden tuotantoa, jolloin ruoka sulaa taas paremmin ja ihminen vahvistuu. Lehdet helpottavat myös perna- ja munuaisvaivoja, kihtiä, reumaa ja nesteenkertymiä. Voikukka tunnetaan myös ”verta ja kehoa puhdistavana” rohtona. Juuri lisää huomattavasti sapeneritystä, lisää ruokahalua, edistää ruoansulatusta ja vahvistaa maksaa. Voikukka auttaa vatsakatarriin, ummetukseen ja peräpukamiin ja lisäksi estää kasvaimia ja tulehduksia. Voikukan juuren inuliini alentaa korkeaa huonoa kolesterolia ja verensokeria. Voikukkaa käytetään myös ihottumiin, kutinaan ja selluliitin hoitoon sisäisesti. Käytä lehtiä tuoreena ja kuivattuna ruoissa, viherjauheina, yrttiteinä ja –uutteina sekä juurta paistoksina, keitteenä ja kahvin sijaan sekä uutteina. Ruusujuuri Ruusujuuri (Rhodiola rosea) on monivuotinen tuntureilla kasvava adaptogeenina tunnettu maksaruohokasvi. Suomessa sitä tavataan yleisenä Enontekiön Lapissa, harvinaisempana Inarin ja Kittilän Lapissa. Siperiassa ruusujuuri kasvaa rotevakasvuisena; yhden juurakon paino saattaa nousta lähes kiloon, tosin vasta 3-5 vuoden ikäisenä. Rohtona käytetty juurakko tuoksuu ruusulle, josta se on saanut nimensäkin. Ruusujuuri auttaa elimistöä selviytymään äärimmäisissä olosuhteissa esimerkiksi psyykkisen ja fyysisen stressin aikana. Sitä käytetään yleisesti vahvistavana rohtona. Samantyyppisiä adaptogeenisiä vaikutuksia löytyy myös ginsengistä, venäjänjuuresta, vuorenkilvestä ja rohtokoisiosta. Myös väinönputkin lisää tarmoa. Käytä juurta keitteenä tai uutteena. Kaura (Avena sativa)

Kaurasta käytetään rohtona heilimöinti ja maitoasteella olevia kauran röyhyjä sekä kauranjyviä. Kauranversoa käytetään sisäisesti rauhoittamaan mieltä, hermostolliseen väsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. Siitä on apua vieroitettaessa lääkkeiden, tupakan ja alkoholin käytöstä; mm. Intiassa sitä käytettiin keitteenä oopiumin vieroitusoireiden lievittämiseen. Kaura sisältää aveniinia, jota pidetään tärkeänä hermostoa rauhoittavana ja vahvistavana aineena. Kauranverso on ollut eniten käytettyjä rohtoja myös yleisesti hermoston vahvistamisessa. Kauranjyviä kansa on käyttänyt puurona hermoja ja muistia vahvistavana ruokana. Keittämällä valmistettua kauralimaa on käytetty mahahaavaumien hoitoon. Ulkoisesti kylpyinä kaura rauhoittaa myös ihoa. Hermoston hoidossa kauranversoa käytetään lähinnä uutteena, sillä sen vaikutus heikkenee kuivattaessa. Kamomilla (Matricaria recutita) Kamomilla on vanha peltojen ja pientareiden yksivuotinen asterikasveihin kuuluva rikkakasvi, joka on harvinaistunut kasvinsuojeluaineiden käytön sekä pientareiden rehevöitymisen vuoksi. Yrtin rauhoittavan vaikutuksen vuoksi egyptiläiset kutsuivat sitä ”Auringonjumalan kukaksi”. Rohtona käytetään kukkia. Sen vaikuttavia aineita ovat mm. eteerinen öljy, kamatsuleeni, salisyylihappo, flavonoidit, kversetiini, luteoliini, kumariinit ja karvasaineet. Kamomillan kukat laukaisevat sileiden lihasten kouristuksia ja rauhoittavat vatsaa; sitä käytetään vatsavaivoihin, maha-suolikanavan tulehduksiin, ilmavaivoihin, koliikkiin ja kuukautiskramppeihin. Kamomilla on yksi tärkeimmistä nykyihmisen rohtokasveista, sillä moni kärsii ruoansulatuskanavan ja ihon ongelmista. Stressi, kiire ja ylijalostettu ruoka ovat oletettavasti syynä näihinkin ongelmiin. Kamomillalla on tulehduksia parantava, antibakteerinen vaikutus, joka edistää myös haavojen paranemista. Ulkoisesti käytettynä kamomilla desinfioi ja rauhoittaa ihoa; lievittää iho-, limakalvo- ja silmätulehduksia. ​Käytä kukkia yrttiteenä tai –uutteena sisäisesti ja ulkoisesti. Virpi Raipala-Cormier Tuotekehitys- ja koulutusvastaava/ Product development & Education Frantsilan Luomuyrttitila Oy Frantsila Organic Herb Farm www.frantsila.com www.facebook.com/frantsilanluomuyrttitila instagram.com/frantsilaherbfarm